FAQ

Kuka?

Tuisku, anonyymina pysyttelevä 23-vuotias nainen.

Akvaariossa???

Ensimmäisessä asunnossani kehitin ajatuksen jumissa olemisesta isojen lasi-ikkunoiden takana. Näen ulkomaailman, mutta en todella ole siellä. Siltä minusta tuntuu nyt, kun olen velkahelvetissä. Olen, mutten elä. Olen tässä, mutta silti edessäni on lasinen seinä, joka on rikottava pikkuhiljaa, jotta pääsen takaisin normaaliin elämään kiinni. Sitä on akvaario.

Siviilisääty?

Sinkku. Tästä on erillinen postaus.

Työllisyys?

Vakituinen työpaikka matalapalkka-alalla. Osa-aikainen työsopimus, mutta tunteja voi halutessaan ottaa täysipäiväisyyteen ja jopa ylitöihin saakka. Keskimäärin palkka 1400-1900€/kk, riippuen lisistä ja toteutuneista tunneista. Nykyään teen miltei poikkeuksetta töitä 6pv/vko.

Asuminen?

Kimppakämpässä kustannuksien minimoimiseksi. Helpottaa myös koiran aktivoimista ja lenkityksiä.

Auto?

Omistan auton, ja käytän sitä pakollisiin menoihini (työmatka). Olen siirtynyt enemmän pyörän käyttöön keväästä syksyyn, mutta talvella käytän aina autoa. Alueella ei ole kunnon julkista liikennettä, ja päiväni venyisivät yli 12-tuntisiksi vähän yli 8 tunnin sijaan, joka olisi täysin mahdoton yhdistelmä koiran kanssa, ja sellainen, jota en aio tehdä. Asuntoni vuokra on tällä hetkellä niin halpa syrjäisemmän sijainnin takia, että käytännössä katan sillä helposti auton kustannukset. 

Lemmikit?

Keskikokoinen, aktiivinen koira. Paras ystäväni, jonka hoito ja harrastukset menevät AINA kaiken muun edelle.
Postaus koiran pitämisestä pienellä budjetilla.

Harrastukset?

Ennen monia, nykyään pidän kukkaron nyörit tiukalla ja keskityn täysillä vain koiran kanssa tekemiseen ja menemiseen, ja ilmaisiin harrastuksiin kuten juoksuun, päivävaeltamiseen ja pyöräilyyn. 

Tulevaisuuden tavoitteet?

Velattomuus ja yliopistotasoinen tutkinto.

Miksi vietät välivuotta? Kuinka pitkällä vanha tutkintosi oli? Mikset tee sen alan työtä?

Inhosin aiemmin yliopistossa opiskelemaani alaa, enkä pysty ollenkaan näkemään itseäni sen alan töissä menettämättä loppujakin mielenterveydestäni. Rehellisesti sanottuna nautin "paskaduunistani" enemmän kuin kyseisen alan töistä, vaikka palkka olisikin reilusti parempi. Opiskelen kuitenkin ahkerasti seuraavan vuoden pääsykokeisiin töiden ohella, jotta pääsisin unelma-alalleni.

Olisin valmistunut kanditaatiksi vuoden sisään lopettamisesta.

Tietääkö perhe tai ystävät tilanteesta? Perhetaustasi?

Yksi ystäväni tietää (erittäin) kevennetyn version. Tästä on erillinen postaus! Vanhemmat tai sisarukseni eivät tiedä lainkaan.

Tulen alemman keskiluokan perheestä, jossa molemmat vanhemmat ovat itsekin aikanaan painineet velkahelvetissä. Tällä hetkellä toinen on pitkäaikaistyötön, ja tuskin tulee ikinä jatkamaankaan työuraansa. Toinen selviytyi veloistaan muutama vuosi sitten, ja pääsi viimein jatkamaan elämäänsä onnellisena eteenpäin. Sisaruksistani toinen pärjää mainiosti, opiskelee yliopistossa ja osti juuri ensimmäisen oman asuntonsa, toinen etsii vielä suuntaansa. 

Lähtösumma?

 Suunnilleen 26 000€. Näistä n. 7000€ vuokrarästejä.

Tiedän, että tämä ei ole loppujen lopuksi suuri summa monelle työssäkäyvälle ihmiselle. Pienellä palkalla se kuitenkin on sitä. Haluan kuitenkin painottaa, että itselleni tuo summa aiheuttaa paljon vähemmän stressiä, kuin luottotietojen menetyksen aiheuttamat seuraukset.

Pääasiallinen tavoitteeni on maksaa nyt mahdollisimman paljon pois, ja tulevaisuudessa loput, kun palkkani nousee koulutustason lisääntymisen ja alan vaihdon myötä.

Oletko avun piirissä?

Kyllä, olen käynyt keskustelemassa kunnan velkaneuvojan kanssa. Epävakaan elämäntilanteen takia totesimme, että ulosoton kautta velan lyhentäminen on kätevin tapa. Olen myös tavannut aikuissosiaaliohjaajaa sekä opintopsykologia. Hakeuduin myös YTHS:n kautta mielenterveyspalveluihin aikanaan, mutta en kokenut saavani niistä mitään hyötyä. Näiden lisäksi olen lapsuuden diagnoosien takia hoidon piirissä mm. keskittymishäiriöstä, tosin terapiaa ei ole ollut aikoihin. Jos haluaisin jälkimmäisiin asioihin apua, niin saisin sitä varmasti helposti joko omalääkärin tai työterveydenhuollon kautta. 

Kuinka sulle näin kävi?

Lue tarinani sivupalkista löytyvästä linkistä.